Jos David Tran olisi perinteinen yritysjohtaja, nähtäisiin hänet jos jonkin sortin konferensseissa, lehtiartikkeleissa ja Harvardin Business Review’n tutkimusten aiheena. Tranin 33 vuotta sitten Los Angelesissa perustaman Huy Fong Foodsin valmistama Sriracha-kastike on yksi maailman suosituimmista kastikkeista. Srirachan monikäyttöisyydestä on kirjoitettu keittokirjoja ja oheistuotteita löytyy t-paidoista kännykkäkoteloihin. Dokumentti on tulossa ja kopioita kastikkeesta on kauppojen hyllyillä lukuisia. Viime vuonna Srirachaa myytiin 20 miljoonaa pulloa ja 60 miljoonan dollarin tuloksella myynnit tuplaantuivat jälleen, kuten aiempinakin vuosina. Ja mainontaan ei ole käytetty penniäkään.
Tran välttää julkisuutta, ei omien sanojensa mukaan välitä tuloista, eikä juurikaan tiedä missä kastiketta myydään. Ja luultavasti jättää miljoonien tulot saamatta vuosittain. Hänen haaveenaan ei koskaan ollut olla miljonääri vaan tehdä tarpeeksi chilikastiketta kaikille sitä haluaville.
Tänäpäivänä chilikastike on nouseva maailmanlaajuinen bisnes. Ala on 10 nopeimmin kasvavan joukossa Yhdysvalloissa ja tuottaa vuositasolla miljardi dollaria. Mutta kun Tran saapui Los Angelesiin 80-luvulla oli hän sekä työtön että chilikastikkeeton. Vietnamilaisen maahanmuuttajan oli mahdotonta löytää makuunsa sopivaa soosia ja hän tajusi koko Los Angelesin aasialaisen populaation kärsivän samasta ongelmasta.
Muutamassa kuukaudessa hän kehitti Sriracha-reseptin. Se on versio thaimaalaisesta kastikkeesta joka sisältää punaisia jalopenoja, viinietikkaa, sokeria, suolaa ja valkosipulia. Ja välittömästi sitä alettiin myös kuljettaa paikallisiin kauppoihin. Ja nopeasti se alettiin myös pakata kukon kuvalla varustettuihin kirkkaisiin pulloihin vihreällä korkilla, jonka kaikki nykyään tuntevat.
Tranin ainoa tavoite oli valmistaa sopiva kastike vietnamilaisten maahanmuuttajien pho-keittoihin. Miljoonabisnes ei ollut tavoitteena missään vaiheessa.
“Aloitin yritykseni silmät kiinni ilman odotuksia,” Tran sanoo. Ja niin hän johtaa sitä edelleen. Hän ei ole nostanut kastikkeen salaista tukkuhintaa kertaakaan, vaikka inflaatio on kolminkertaistanut ruuan hinnat. Hän ei tiedä missä kastiketta myydään sillä yrityksellä on vain kolme jakelijaa, joille kaikille kastiketta on myyty jo yli kymmenen vuotta.
Sriracha-dokumenttia valmisteleva Griffin Hammond osaa kertoa, että kastike on myynnissä ainakin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa. Tosin luultavasti sitä myydään muuallakin, sillä pullon tekstit ovat englanniksi, kiinaksi, vietnamiksi, ranskaksi ja espanjaksi.
Tran on vastikään kuullut jakelijaltaan, että Srirachaa käytetään myös sushikokkien toimesta, jotka ovat maustaneet sillä tulisia tonnikalarullia jo vuosia. Hammond arvioi sen olevan jopa melko iso prosentti tuotteen myynnistä.
Eivätkä sushikokit ole ainoita. Esimerkiksi 204 toimipistettä omaava P.F. Chang tarjoilee erikseen Srirachalla maustettuja ruokalajeja. David Changin Momofuku-ravintoloiden kaikissa pöydissä on pullo Srirachaa ja Bon Appétit -lehti julisti sen vuoden raaka-aineeksi jo vuonna 2010.
Trania fanius toki imartelee ja hän lukeekin päivittäin kahmalokaupalla sähköposteja joissa ihmiset kertovat uusista tavoista käyttää kastiketta. Tran itse ei esimerkiksi ole koskaan syönyt Srirachaa makaronin kanssa, sillä hän käyttää sitä lähes yksinomaan pho-keiton maustamiseen.
Chili-pohjainen kasvu
Huy Fongin kasvu on tällä hetkellä niin suurta että se osti vastikään 60000 neliömetrin tehtaan Sriracha-kastikkeen valmistamiseen ja pullottamiseen. Nykyinen tehdas valmistaa 3000 pulloa tunnissa, 24 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa. Tulevan tehtaan kapasiteetti on 2,5 kertainen vanhaan verrattuna.
Mutta yhtiön suurin kompastuskivi ei kuitenkaan ole valmistustilat tai kapasiteetti vaan raakamateriaali. Suurin osa kaupallisista chilikastikkeista tehdään kuivatuista chileistä jotta prosessia on helpompi toteuttaa isossa skaalassa. Tabascon chilit ostetaan ympäri maailmaa ja kuivataan kun taas Sriracha tehdään ja on aina tehty tuoreista chileistä. Ja se erottaa tuotteen kilpailoista sanoo Tran.
Sen verran Tran operaatiostaan paljastaa, että Huy Fong käytti viime vuonna 45 miljoonaa kiloa tuoretta chiliä satokauden 10 viikon aikana, josta koostuu koko Srirachan vuosimyynti. “Voimme kasvaa sitä mukaan kun kapasiteettimme chilinkeräämiseen kasvaa,” sanoo Tran.
Srirachaa varten kerätyt chilit on säilöttävä vuorokauden sisällä keräämisestä, eikä Tran suostu kompromisseihin asian tiimoilta. Niinpä Huy Fongin Rosemeadin tehdas onkin vain tunnin päässä Underwood Family Farmsilta, joka on ollut firman ainut chilintoimittaja jo 20 vuotta. Uusi Irwindalen tehdas on vain muutaman mailin kauempana. Uuden chilinkasvattamiseen sopivan maan löytäminen on osoittautunut hankalaksi. Pelkkä pinta-ala ei riitä vaan myös kasvatusolosuhteiden on oltava kohdallaan. “En voi vain ostaa appelsiineille tarkoitettua maata, sillä se ei sovi chileille,” sanoo Tran.
Tranin mukaan Huy Fong Foods ei ole myöskään koskaan mainostanut eikä firmassa ole ollut yhtään myyntimiestä, sillä se vain kasvattaisi kuilua kysynnän ja tarjonnan välillä. Huy Fongilla ei ole Twitteria, Facebookia tai Google Plus -tiliä ja nettisivutkin ovat hyvin yksinkertaiset. Näin ollen Srirachaa syövät asiakkaat tietävät yrityksestä vain hyvin vähän. Suurin osa ostajista luuleekin Srirachan tulevan aasiasta vaikka pullossa lukee valmistuspaikkana Rosemead, California.
Lisäksi mukaan kuvioon ovat astuneet erinäiset toinen toistaan erikoisemmat kopiotuotteet, joissa kukko-logon tilalle on keksitty halpoja kopioita ja erinäisiä muita eläimiä. Tranin immateriaalioikeuksiin erikoistunut lakimies Rod Berman saakin nykyään kirjoittaa 4-5 tekijänoikeusrikkomusvalitusta vuodessa.
Vastahakoinen moguli
Tranin kanssa keskustelu on usein tuskaisaa. Lehtihaastatteluja hän on alkanut antaa vastikään. Assistentti Donna Lam on mukana haastatteluissa kääntämässä vaikeampia kysymyksiä ja kommentteja jotta hän osaa vastata tai kiertää niitä kunnolla hitaalla ja laskelmoidulla englannillaan. Kysymyksiin Srirachan myynnin kasvusta ei saa vastausta, vain ilmoituksen tasaisesta kasvusta ja tiedon kaksinumeroisista summista yrityksen aloittaessa 33 vuotta sitten.
Tran ei halua ihmisten tietävän yrityksensä kasvusta, sillä hän pelkää sen tuovan mukanaan lisää bisnesehdotuksia ja kasvuideoita joista hän ei voisi olla vähempää kiinnostunut. Sijoittajat ovat jo lähestyneet häntä käteistukkujen kanssa, isoin lupauksin tai toivein koko yrityksen ostosta. Hän on sanonut kaikille ei, sillä hänen mukaansa nuo ihmiset ovat kiinnostuneita vain tuotoista eivätkä tuotteesta.
Lue alkuperäinen artikkeli.
Kuvat: Paul Narvaez
